Radiomäen monet kasvot

Radiomäkeä kutsuttiin aikaisemmin nimellä ”Selänmäki” ja sen jälkeen nimellä ”Hautausmaanmäki”.  Se on saanut nimensä Yleisradion radioasemasta, jonka kaksi 150-metristä radiomastoa toimivat Lahden maamerkkinä.

Radiomäki on hautausmaan, urheilukentän ja radioaseman ainutlaatuinen ja ristiriitainen yhdistelmä, jota ei näin tiiviinä kokonaisuutena muualta maailmasta löydy.

Radiomäki on myös osa Lahden läpi kulkevaa Salpausselän reunamuodostelmaa. Lahden alue muodostui viimeisen jääkauden loppuvaiheissa noin 12250 -12060 vuotta sitten. Jäätikkö ja sieltä tulevat sulamisvedet kasasivat moreenia ja hiekkaa jään reunalle valliksi, jota nykyään kutsutaan Salpausseliksi.

Radiomäellä ovat pitäneet majapaikkaansa niin Lahden Vapaapalokunta (VPK) kuin työväenliikekin. Siellä on taisteltu Lahden herruudesta vuonna 1918. Talvisodan aikana mäkeä pommitettiin radioaseman merkityksen takia.  Radiomastot ovat kauas näkyvä Lahden symboli ja kaupunkilaisten tärkeäksi kokema maisemallinen elementti. Mäellä kasvavat myös harjukasvit kuten kangasajuruoho ja kanervisara sekä Lahden nimikkokasvi häränsilmä.

Lahtelaiset tapasivat kokoontua 1800-luvun lopulla ”Selänmäelle” kesäjuhlien viettoon. Mäellä järjestettiin myös erilaisia sirkus- ja musiikkiesityksiä, kunnes hautajaisrauhan häiriintyminen pakotti juhlijat ja juhlapaikan (VPK:n huvipaviljongin) pois mäeltä. Lahtelaisen urheiluelämän toimijoista Vapaapalokunnan urheilijat ja Lahden Taimi ottivat ensiaskeleensa mäellä. Ja voittipa Urho Kekkonen Radiomäen kentällä SM-kultaa korkeushypyssä vuonna 1924 ja Suomen jääkiekkomaajoukkue Ruotsin mestarin vuonna 1949. 

Ylhäältä mäeltä avautuu henkeäsalpaavan kaunis näköala yli eteläisen Lahden ja Vesijärvelle. Harjulta otetuista valokuvista näkyy hyvin Lahden muuttuminen pienestä muutaman tuhannen asukkaan kauppalasta aina 100 000 asukkaan kaupungiksi. Lahti sai kaupunkioikeudet 1905 viimeisenä ns. vanhoista kaupungeista.  Vuonna 1906 Lahdessa oli 2776 asukasta ja vuoden 2010 asukasluku on 100 854.

Näyttelyssä avautui paikallishistoria myös kulttuurimaantieteen ja aluesuunnittelun kautta. Näyttely vei kävijän aikamatkalle Radiomäen historiallisiin maisemiin ja lähihistorian värikkäisiin käänteisiin niin yksilön kuin yhteisönkin näkökulmasta. Unohtamatta tietenkään entisen yleisradioaseman kiehtovia vaiheita (1928-1993).

Näyttelyä varten sai kertoa omia muistojaan liittyen Radiomäkeen.