Kuvitti Poika Vesanto - käyttökuvan mestari

Poika Vesanto (1908-1950) oli tyypillinen menneiden vuosikymmenten kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä: tuottelias, osaava – ja lähes täysin tuntematon. Näyttelyssä esiteltiin runsaasti Vesannon kuvitustöitä.

Veturinlämmittäjän Kaarlo Vesannon ja kotirouva Wilhelmiina Vesannon poika Eijo syntyi Tampereella vuonna 1908. Piirtäjänuransa hän aloitti tamperelaisessa kivipainossa kivipiirtäjänä. Vesannon ensimmäinen sarjakuva Eetu ja Riku ilmestyi Aamulehdessä 11. tammikuuta 1931 ja oli lehden ensimmäisiä sarjakuvia ylipäänsä. Vesannon tunnetuin oma sarjakuva lienee kuitenkin Saku Sämpylä. Vuonna 1932 Aamulehdessä ja Karjala-lehdessä alkanut sarja on jäänyt suomalaiseen sarjakuvahistoriaan ajan parhaita amerikkalaisia sanomalehtisarjakuvia muistuttavan piirrostyylin vuoksi. Vesanto hoksasi, että puhekuplat tekivät sarjakuvien lukemisesta huomattavasti sujuvampaa kuin erillisten tekstien sijoittaminen ruutujen alle, mikä oli vielä vallitseva tapa suomalaisissa sarjakuvissa.

Tampereelta Helsinkiin Vesanto muutti vuonna 1932 Otavan mainospiirtäjäksi. Tuottelias Vesanto teki Otavalle niin kirjankansia, kirja- ja lehtikuvituksia kuin mainospiirroksiakin. Kaikkiaan Vesanto loihti yli 200 kirjankantta. Tänä päivänä Vesannon töistä tunnetaan parhaiten moneen kertaan uusintapainoksina nähdyt klassikot, Mika Waltarin dekkari Kuka murhasi rouva Skrofin?, sekä F.E. Sillanpään Ihmiset suviyössä.

Kirjankansien lisäksi Vesanto teki myös aikakauslehtien kansikuvia. Etenkin Seuran kannet ovat värikylläisiä, kilpailijoista voimakkaasti erottuvia taideteoksia. Vesannon akvarellikannet moniin 1930-luvun ja sota-ajan Seuroihin loivat lehdelle omaa ilmettä samaan tapaan kuin Martta Wendelinin työt Kotiliedelle.

Näyttelyn olivat koonneet sarjakuvataiteilija, kuvittaja Timo Kokkila ja toimittaja Ville Hänninen. Näyttelyn tuotti Mediamuseo Rupriikki.